TIETOA TURVALLISESTA LUMENPUDOTTAMISESTA

Lumenpudottaminen rakennusten katoilta ja muut kattotyöt ovat vaarallisia, jos työn suorittaja ei ole varustautunut asianmukaisin varustein ja oikealla asenteella. Lehdistä saamme lukea katolta pudonneista henkilöistä, mutta lähes yhtä usein saamme lukea kuvien kera henkilöistä, jotka ovat varustautuneet "asianmukaisin" putoamissuojaimin.

Jälkimmäinen uutisointi on kuitenkin lähes aina virheellistä, sillä useimmissa kuvissa joku köysi ja vyö -yhdistelmä täyttää asiaan perehtymättömän silmissä asianmukaisen suojaimen määritelmän, vaikka ne ovat työturvallisuuslain ja muiden ohjeiden vastaisia ja pahimmillaan saattavat aiheuttaa käyttäjän loukkaantumisen tai jopa kuoleman.

Näillä lumenpudottajan infosivuilla käsittelemme turvallista ja tehokasta lumenpudottajan tietoutta.

LUMENPUDOTTAJAN KOLME PÄÄSÄÄNTÖÄ!

- ÄLÄ PUTOA

- ÄLÄ PUDOTA LUMITYÖKALUJA

- ERISTÄ PUDOTUSALUE

Nämä kolme pääsääntöä turvaavat sinun ja muiden turvallisuuden. Näiden sääntöjen rikkominen johtaa tilastollisesti onnettomuuteen jollain aikavälillä. Sääntöjen noudattaminen vaatii oikeiden tekniikoiden ja varusteiden lisäksi ymmärrystä niistä vaarallisista olosuhteista, joissa työskennellään.

Suurin osa lumenpudottajista ei ole korkeanpaikan työskentelyn ammattilaisia ja heidän työskentelytapansa ja -varusteensa ovat käyttäjälleen vaarallisia. Satunnainen putoamissuojaimen käyttäjä ei useinkaan saa minkäänlaista koulutusta ja joutuu selviytymään käyttöohjeiden avulla. Käyttöohjeet on tehty siten, että ne odottavat käyttäjän putoavan ja siten valmistavat käyttäjän pahimpaan mahdolliseen skenaarioon, eli käytössä on PUTOAMISEN PYSÄYTTÄVÄ järjestelmä.

PUTOAMISEN PYSÄYTTÄVÄ järjestelmä on kaikkein alkeellisinta putoamissuojaintietoutta, eikä siten estä putoamista saati anna tukea henkilölle, vaan hyöty astuu kuvaan vasta kun henkilö putoaa. Näin ollen henkilöstä tulee lähes poikkeuksetta pelastettava henkilö, hänen roikkuessaan avuttomana räystään ulkopuolella.

PUTOAMISEN ESTÄVÄ järjestelmä estää putoamisen ja antaa jatkuvaa työnaikaista tukea henkilölle sekä nopeuttaa, tehostaa ja mukavoittaa työntekoa. PUTOAMISEN ESTÄVÄ järjestelmä on se työskentelytapa, jota kaikki korkeanpaikantyöskentelyn ammattilaiset, kuten palomiehet, köysityöskentelijät ym. koulutetut henkilöt käyttävät työssään. Maallikonkin on helppo ymmärtää se, että putoamisen estäminen on aina järkevämpää kuin putoamisen pysäyttämien.

Valjaat

Tukivyö, kuten palo- tai pylvästyöskentelyvyö, ovat kiellettyjä putoamisvaarallisella alueella työskentelyssä. Valjaan pitää aina olla EN 361 standardin mukainen kokovaljas ( katso kuva 1). Kyseinen valjas voi olla varustettu siihen kiinteästi liitetyllä tukivyöllä. ( katso kuva 2 )

Kuva 1	Kuva 2

Klikkaamalla kuvia pääset tuotteiden tuotekorteille.

Kuvan 1 valjas on niin sanottu perusvaljas, jossa on standardin mukaiset rinta- ja selkäkiinnityspisteet. Tämä valjastyyppi soveltuu hyvin loivilla katoilla työskentelyyn. Kuvan 2 valjas on ammattilaisten käyttämä valjas, jossa on em. kiinnityspisteiden lisäksi lantiokiinnityspiste. Kyseinen valjas soveltuu loivien kattojen lisäksi jyrkille katoille ja roikkumistyöskentelyyn.

Nykyaikaisessa PUTOAMISEN ESTÄVÄSSÄ järjestelmässä kiinnittäytyminen tapahtuu AINA rintapuolen kiinnityspisteisiin. Näin ollen köyden aktiivinen säätö on mahdollista, vaikka henkilö työskentelisikin selkä ankkuripisteeseen päin. Näin henkilö saa jatkuvan työaikaisen tuen, vaikka työskentelisikin aivan räystään reunalla esim. jääpuikkojen pudotustyössä.

Työköysi

Työköyden pitää olla CE merkitty henkilösuojainkäyttöön tarkoitettu köysi, ei mikään veneköysi tai muuhun tarkoitukseen tehty köysi. Köyden pituuden ollessa yli kaksi metriä siinä on oltava automaattisesti lukkiutuva säätölaite. Laskeutumiskasit, prusiksolmut tai vastaavat ovat työkäytössä kiellettyjä. Perinteiset säätököydet, vaikka CE merkittyjä suojaimia ovatkin, eivät mahdollista helppoa nykyaikaista köyden säätöä, vaan ovat hankalakäyttöisiä eivätkä salli esim. paineen alaista laskeutumista.

Nykyaikaiset säätököydet, kuten kuvan 3 Petzl Grillon 15 m liitosköysi, sallivat paineen alaiset laskeutumiset ja ovat erittäin käytännöllisesti säädettävä. Helposti säädettävällä säätököydellä saavutetaan helposti korkeanpaikantyöskentelyn tärkein perusperiaate, eli köyden pituuden aktiivinen säätö. Köyden pituuden aktiivisella säädöllä saadaan jatkuva työnaikainen tuki ja estetään putoaminen tehokkaasti.

Kuva 3	Kuva 4	Kuva 5	Kuva 6

Klikkaamalla kuvia pääset tuotteiden tuotekortille.

Nykyaikaiset säätököydet ovat ominaisuuksiltaan aivan ylivertaisia perinteisiin säätököysiin verrattuna. Tämä on yksi syy siihen, miksi lähes kaikki pelastuslaitokset käyttävät kyseisen kaltaisia säätököysiä.

Työköysi liitetään valjaisiin ja ankkuripisteeseen kuvan 4 kaltaisilla automaattisesti lukkiutuvilla, kolmitoimisilla Petzl TriAct sulkurenkailla. Sulkurenkaita tarvitaan 2 kpl.

Ankkurinauhat ja köysisuojat

Köysi liitetään esim. kuvan 5 kaltaisilla ankkurinauhoilla riittävän lujuuden omaavaan ankkuripisteeseen. Ankkuripisteen ollessa teräväkulmainen, se on suojattava kuvan 6 kaltaisilla köysisuojilla. Ankkuripisteen valinnassa on oltava huolellinen, koska kaikkien rakenteiden todellista lujuutta ei tiedetä. Tästä syystä köyden aktiivinen säätö on ensiarvoisen tärkeää, että ei pääse syntymään löysästä köydestä johtuvia nykäysvoimia, jotka saattavat rikkoa ankkuripisteen. Ankkuripisteen minimilujuus on 1000 kg. Kun köydestä on säädetty löysät pois, niin tiedetään että jos 80 kiloinen henkilö roikkuu köydessä, ankkuripisteeseen kohdistuu vain 80 kilon kuorma. Sitä vastoin löysään köyteen putoava 80 kilon henkilö voi aiheuttaa jopa 1200 kilon kuorman.

Kypärä

Kun työskennellään putoamisvaarallisella alueella, on henkilön suojattava päänsä kypärällä. Lumenpudottajan kypärä on kuvan 7 mukainen hyvin tuulettuva Petzl Vertex Vent tai kuvan 8 mukainen ultrakevyt tehokkaasti tuulettuva Petzl Alveo Vent. Molemmat kypärät voidaan varustaa Petzl Vizir silmä/kasvosuojuksella joka mm. suojaa silmiä jääroiskeilta.

Jos työnantaja sallii jonkun muun kuin CE merkityn tai tarkoitukseen soveltumattoman suojaimen käytön, niin silloin yritys syyllistyy työturvallisuusrikokseen, vaikka onnettomuutta ei tapahtuisikaan.

kuva 7 kuva 8

Klikkaamalla kuvia pääset tuotteiden tuotekorteille.

Tämä artikkeli ei ota kantaa katolla käytettäviin lumityökaluihin, vaan yleisesti todetaan, että olkoon väline mikä tahansa, on varmistuttava ettei se pääse putoamaan. Varmistus voi tapahtua esim. rannelenkillä. Lisäksi katuosuuden eristäminen ja alueen vartiominen on järjestettävä siten, ettei ulkopuolisille aiheudu vaaraa pudotustyöstä. Lisäksi alamiehen ja ylämiehen on järjestettävä kommunikointi jollain luotettavalla tavalla, esim. radiopuhelimella.

Kattoankkuripisteen lähestyminen on suoritettava erityistä varovaisuutta noudattaen. Jos nousu on pitkin sellaisia talotikkaita, joissa ei ole nousukiskoa tai nousuvaijeria, on käytettävä valjaisiin liitettävää Y-haaraista kiinnitintä, joka pysäyttää mahdollisen putoamisen. Jos lähestyminen tapahtuu kattoluukun kautta, voidaan lähestymistä varten etsiä ensimmäinen ankkuripiste rappukäytävän puolelta, joka estää mahdollisen liu'un katolta ennen varsinaiseen työskentelypisteeseen kiinnittäytymistä.

Kun katto on jyrkkä - kuten mansardikatto - muuttuu työskentely roikkumistyöskentelyksi, vaikka jaloilla tukeuduttaisiin kattoon. Tämän kaltaisissa olosuhteissa perusvaljas ei ole enää soveltuva suojain, vaan valjaassa täytyy olla lantiokiinnityspiste, kuten kuvan 2 valjaassa.

Roikkumistyöskentelyssä järjestelmään lisätään turvaköysi ja toteutetaan kahden kiinnityspisteen tekniikkaa. Kahden kiinnityspisteen tekniikka tarkoittaa sitä, että molemmat köydet ovat erillisissä ankkuripisteissä ja toimivat itsenäisesti vaikka työköysi katkeaisikin. Turvaköydessä käytetään automaattisesti lukkiutuvaa köysitarrainta; kuvan kaltaista Petzl ASAPia ja siihen liitettyä Asap'Sorber nykäyksenvaimenninta, joka kiinnitetään valjaiden rinta- tai selkäkiinnityspisteeseen.

Valitse ankkuripiste siten, että työskentelysuunta on aina lappeen suuntainen, heiluriliikettä ei sallita yli 30 asteen kokonaiskulmaa. Jos jostain syystä ylität sallitun kulman, antaa köyteen tukeutuminen tukipisteen. Tässä on kuitenkin vaarana se, että suuresta heilurista johtuen pudotaan räystään yli. Hallitsemattomassa heiluriputoamisessa on vaarana iskeytyminen rakenteisiin ja vaara köyden viiltymisestä kattopelteihin. Lisäksi peruskäyttäjä, joka ei omaa köyden kiipeämiseen tarvittavia tekniikoita ja varusteita joudutaan pelastamaan ulkopuolisin voimin.

Useimmiten katolla on puutteellinen määrä ankkuripisteitä ja siten katolla liikutaan suurissa heiluriolosuhteissa. Näin työskennellen henkilö on suuressa putoamis- ja loukkaantumisvaarassa.

Väliaikaiset ankkuripisteet voidaan rakentaa EN 1891 standardin mukaisesta työköydestä, paksuuden ollessa 11 mm. Köyttä hankitaan tarpeellinen määrä, esim. 50 metriä.

Köysi saatetaan rakennuksen yli esim. heittonarua avuksi käyttäen tai kerrostalossa kattoluukun kautta. Köyteen tehdään harjalle kasisolmu ( kuva ) ja köyden molemmat päät lasketaan rakennuksen molemmille puolille. Alhaalla olevat köydenpäät kiinnitetään esim. riittävän tukeviin puihin, muihin rakenteisiin tai massa-ankkureihin.

Kun köysi on kiristetty siten, että kasisolmu/solmut on harjalla, on katolle muodostunut ankkuripiste, jonka minimivahvuus on 1800 kg. Tähän ankkuripisteeseen kiinnitetään henkilökohtainen työköysi.

Tätä solmua/ ankkuripistettä voidaan helposti siirtää harjalla haluttuun kohtaan. Jos on tarkoitus mennä hyvin lähelle katon päätykolmiota, niin tämän ankkuriköyden liikkuminen on estettävä n. 3 metrin päähän rakennuksen päätyharjan reunasta. Ankkurisolmun rajoittaminen tehdään siten, että esim. 15 metrisen Grillon säätököyden säätölaite kiinnitetään ankkurisolmuun ja toinen pää kiinnitetään esim. savupiippuun.

Jos väliaikainen kiinnityspiste tehdään jyrkälle katolle, missä ollaan roikkumistyöskentelyssä, on sen rinnalle asennettava toinen ankkuriköysi.

Kun köysi/köydet on asennettu, on ennen varsinaisen työn aloittamista asennettava em. köysisuojat molemmille räystäille ja katon harjalle.

Väliaikaisilla ankkuripisteillä voidaan tehdä turvallinen olosuhde lähes joka paikkaan. Tämän tekniikan käyttäminen edellyttää sitä, että henkilöt ovat koulutettuja tämän tekniikan käyttöön. Lisäksi pitää muistaa, että kiinteät ankkuripisteet ovat ensisijaisia tapoja ja jos niitä ei ole, otetaan käyttöön väliaikaiset kiinnityspisteet.

Väliaikaisia kiinnityspisteitä käytettäessä on järjestettävä köysien valvonta molemmilla puolilla tai muuten varmistuttava, että ulkopuoliset eivät pääse käsittelemään köysiä tai ankkuripisteitä. Lisäksi kauempaa haettua ankkuripistettä käytettäessä on varmistuttava, että esim. korkea ajoneuvo ei pysty osumaan köysiin.

Korkeanpaikantyöskentelyssä on aina tehtävä riskinarviointi ja pelastussuunnitelma ennen työn aloittamista. Jos työtehtävä edellyttää roikkumistyöskentelyä, on riskien arviointi ja pelastussuunnitelma tehtävä kirjallisena. Riskienarviontilomakkeet saat tulostettua allaolevasta linkistä.

Työn aloittaminen edellyttää, että kaikki työhön osallistuvat ovat saaneet riittävän koulutuksen työtehtäviin. Kaikkien työhön osallistuvien on tiedettävä työkohteen katuosoite ja hälytysnumero.

Nykyaikaisilla tekniikoilla räystään yli pudonnut henkilö pystyy helposti itse poistumaan vaaratilanteesta, jos hän ei ole loukkaantunut ja käytössä on siihen soveltuvat varusteet. Pelastautumisen vaihtoehtoina on katolle takaisin kiipeäminen tai laskeutuminen maahan, jos köysi on riittävän pitkä tai seuraavalle ikkunatasolle, mistä poistuminen suoritetaan ikkunan kautta rakennuksen sisälle. Käyttöohjeen lukemisen tasolle jäänyttä perehdytystä ei voida pitää riittävänä koulutuksena pelastautumiseen, vaan pelastautuminen vaatii asianmukaisen koulutuksen.

Jos työtehtävä edellyttää roikkumistyöskentelyä, eli köysityöskentelyä, pitää työparilla olla riittävät taidot loukkaantuneen alas tuomiseen, joko köysiä pitkin laskeutuen tai köyttä pitkin nousten loukkaantuneen luokse. Vaihtoehtona voi olla myös yläankkurin rakentaminen laskeutumislaitteella. Tällä menetelmällä voidaan loukkaantunut laskea alas ilman pelastajan menoa köysistöön. Tämä menetelmä edellyttää riittävän pitkää köyttä, joka ylettää ankkuripisteestä maahan asti + 2 metriä.

Kaikkia putoamissuojaimia koskee 12 kk välein tehtävä vuositarkastus valtuutetulla tarkastajalla. Lisäksi käyttäjän on tarkastettava varusteet aina ennen työn aloittamista. Lisäksi varusteita on tarkastettava työn aikana mahdollisten hankautumisten ja muiden rikkoontumisten varalta. Paraskin suojain voi olla käyttökelvoton ensimmäisen käyttökerran aikana, jos sitä ei ole suojattu oikein tai sitä on käytetty väärin.

Tarvittaessa järjestä lumenpudotusta suorittaville henkilöille asianmukainen koulutus, jotta he pystyvät toimimaan turvallisesti katoilla.

Suurin edunsaaja oikeista varusteista, tekniikoista ja asenteesta on lunta pudottava henkilö. Lisäksi työnantaja täyttää työturvallisuusmääräykset ja muut alaa koskevat ohjeet.

Koulutettu henkilökunta ja oikeat varusteet johtavat siihen, että työ tehdään nopeammin, mukavammin ja TURVALLISEMMIN!

Lisätietoja varusteista, tekniikoista ja koulutuksesta antaa Vandernet Oy.

http://www. ttl. fi/fi/uutiset/Sivut/lumenpudotuksen_turvallis uus. aspx

http://www. finlex. fi/fi/laki/alkup/2009/20090205?search[type]=p ika&search[pika]=putoamis*#highlight3

http://www. finlex. fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search[type ]=pika&search[pika]=ty%C3%B6turvallisuusl aki